Kirjoittanut Kaisa Kyläkoski

Juho August Hohenthal (1850-1912)

Juho August syntyi Samuel Albert Hohenthalin ja Kaisa Juhantyttären esikoiseksi Vetelissä 8.1.1850. Samuel Albert oli Vetelin kirkonpalvelija ja pappilan torppari. Hän kuoli nälkävuonna 1867 ollessaan vain 36-vuotias. Kuusitoistavuotiaan esikoisen harteille jäi äidin ja sisarusten elatuksen hankkiminen. Tässä auttoi kirjoitustaito, joka aikakautena ei ollut vielä kaikkien hallussa. Hänet valittiin myös heti seuraamaan isäänsä kirkonpalvelijana ja tätä tointa hän hoiti 16 vuotta.

Juho August meni 20-vuotiaana huhtikuussa 1870 naimisiin Kauststen lukkarin tyttären Maria Matintyttären kanssa. Vähän esikoisen syntymän jälkeen perhe muutti Juho Augustin rakentamaan taloon Läspän maalle Vetelin kirkonkylässä. Tässä Juho August asui kuolemaansa asti.

Avioliittonsa aikaan Juho August valittiin kunnallislautakunnan esimieheksi. Tässä asemassa hän oli seuraavat 33 vuotta. Hän toimi asianajajana Keski-Pohjanmaalla, ollen hyvin tunnettu ja hyvämaineinen. Nuoresta lähtien hän oli ollut maanmittarin apulaisena ja sai myös maanmittarin oikeudet. Hän oli Vetelin tienjakolahkon puheenjohtajana vuosikymmeniä. Tietenkin hän hoiti myös pientä maatilaansa. Kaiken ohessa hän ehti myös kertomaan paikkakunnan asioista valtakunnallisissa sanomalehdissä.

Uuden Suomettaren numerossa 134 (9.11.1880) julkaistu Juho August Hohenthalin kirjoitus

Uuden Suomettaren numerossa 135 (10.11.1880) julkaistu Juho August Hohenthalin kirjoitus

Uuden Suomettaren numerossa 177 (1883) julkaistu Juho August Hohenthalin kirjoitus


Vähemmän menestyksellisiä olivat Juho Augustin yrityshankkeet. Hän perusti kumppanin kanssa mm. suuren meijerin Veteliin. Tähän aikaan meijerimaitoon ei oltu vielä totuttu eikä menekki välttämättä ollut ovin suuri. Lisäksi meijeriin oli saatu lainaa Suomen Pankilta 1880-luvun lopulla, mutta rahat vedettiin muutaman vuoden kuluttua takaisin. Juho Augustin talous meni niin huonoon kuntoon, että esikoispojan suunniteltu koulu-uran jatko Vaasassa ei ollut mahdollinen. Vähän toisella kymmenellä ollut Samuli Albert sai auttaa isäänsä kirjurin ja maanmittarin tehtävissä. Juho Augustin hoidettavana oli mm. lohkoamisia Perhossa, Kivijärvellä ja Lestijärvellä.


Samuli Albert oli mukana perustamassa Veteliin nuorisoseuraa. Juho Augustin muistetaan innolla osallistuneen järjestettyihin juhliin ja iltamiin. Hänet tunnettiin hauskana seuramiehenä ja leikinlaskijana. Jälkipolville säilyneen jutun mukaan Vetelin pikkupojat olivat kysyneet: "Miks Huuventaalin serällä on nuin törkiän suuri maha?" Juho August vastasi: "Sillonko min olin pikkulaps, lullathin päittäin ja liha kokointu keskelle. Nyt lullathan sivuttain ja liha leviää ympäri kroppia"

Eturivissä Juho August Hohenthal ja hänen vaimonsa Maria Matintytär Jokelin. Takarivissä vasemmalla heidän nuorin poikansa Yrjö, keskellä Juho Aatu Hohenthal ja oikealla hänen vaimonsa Johanna Serafiina Seppälä. Valokuva Hannele Ilmavallan (o.s. Hohenthal) kokoelmasta.


Kun Suomen kansa heräsi vastustamaan Nikolai II helmikuun manifestia keräämällä Suuren Adressin valitsivat veteliläiset lähetikseen Juho Augustin. Kaikkien edustajien tuli olla Helsingissä maanantaina 13.3.1899. Adressikomitean vastaanottajat ohjasivat saapujat majapaikkoihinsa. Muutaman kokouksen jälkeen päätettiin lähteä Pietariin keskiviikkoiltana. Pietarissa joukon piti hajaantua pienempiin ryhmiin. Heidät majoitettiin hotelleihin ja yksityiskoteihin. Pietarisa Juho August kirjoitti vaimolleen:

 

Pietarissa, Maalisk. 17. p. kl. 8 illalla

Rakas vaimoni.

Nyt olemme Pietarissa, jonne tulimme eilen aamulla kl. 11. Me asumme, minä, Matti Kalliokoski, Leanteri Warila ja August Storstrang Kasanskin kadulla eräässä hotellissa kolmannessa kerroksessa, minä ja Kalliokoski isossa kamarissa, Warila ja Rankila neljännessä kerroksessa yhdessä, ja kaksi Oulun läänin miestä myöskin siellä. Me 6 syömme meidän huoneessamme, joka on isoin. Siinä meillä on vapaa olo ja hyvä. Herroja on käynyt katsomassa meidän olojamme ja antamassa ohjeita. Tänään oli meitä iso joukko katsomassa Kasanskin kirkkoa ja Iisakin kirkkoa, jossa ollessamme sattui Keisari ja Keisarinna tulemaan sinne jotain hartaustointa varten. Oli erittäin hauskaa, että näimme Heidän Majesteettinsa. He olivat erittäin kauniita ja lempeän näköisiä nuoria ihmisiä. Sitte vielä näimme heidät kahteen kertaan kadulla ajaen.

Sanotaan, että tulomme tänne on herättänyt huomiota, vaikkei 500 Suomen talonpoikaa kuulu väkilukuun nähden mitään.

Täällä on väkiä ja kova liike kaduilla että vaikea on päästä yli katujen varsinkin Nevskillä, jonka lähellä asumme.

Pois tulostamme emme vielä varmaan tiedä, arvelemme, että ehkä Marian päiväksi. Kirjoitan siitä tarkemmin.

Muuten asioista en voi sanoa mitään.

Terveisiä vaan kaikille ja voikaa hyvin.

Sinun
J.A. Hohenthal
Vähän yli viikko tulon jälkeen oli selvää ettei keisarin luo päästäisi ja paluu aloitettiin lauantai-iltana. Lähetystön rivijäsenille päästiin nyt vasta selittämään tapahtumia, sillä Pietarissa oli kokoontumiskielto estänyt yhteistapaamiset. Helsingissä lumimyrskyn läpi palaavia juhlittiin asemalla ja Seurahuoneella.

Läspän tilasta merkittiin 1901 muistiin tiedot:
Ruokakuntaan kuuluu:

Palkkatyön tekijät:
pääasiallisesti maanviljelys:
muu työ:

Ruokakunnan hallussa olevat omat huoneet:
Viljelty peltoala:
Luonnonniitty:
Kelvollista laidunta:
Hevosia, 3 vuotta tai vanhempia:
Lypsylehmiä:
Lampaita, 1 vuotta vanhemmat:
Sikoja, 1/2 vuotta vanhemmat:
5


1 nainen
1 mies

4
5 hehtaaria
1 hehtaari
vähän
-
3
-
1
Juho August Hohenthal kuoli sydänhalvaukseen 29.2.1912.

 

Lähteet:
S.A. Harima: Myötä- ja vastatuulta. 1957
Historiallinen sanomalehtikirjasto
Tilattoman väestön alakomitea, Kansallisarkisto
Pohjalaisia merkkihenkilöitä, kopio Hohenthalin sukujuhla koosteessa 21.7.1990
Päiviö Tommila: Suuri adressi. 1999